Innovaatioaika

Osana opintojani,"Innovaatio ja prototyypin rakentaminen" nimisellä kurssilla oli tehtävänä lukea jokin innovaatioista kertova kirja. Lukulistalle oli ehdotettu myös elämäkertoja, kuten Steve Jobsin tai Bill Gatesin elämäkerrat. Kirjahyllystäni löytyi valmiina Steve Jobsin elämäkerta, joten tartuin siihen

Kirjoittaja Walter Isaacson on seurannut Jobsin elämää läheltä ja haastatellut kahden vuoden aikana hänen kollegoitaan ja perhettään kirjaa varten. Walter Isaacson on yhdysvaltalainen toimittaja, joka on kirjoittanut myös Elon Muskin elämäkerran. Kirja kuvaa Steve Jobsin elämää lapsuudesta nuoreen neroon ja maailman muuttamiseen. Jobs oli ristiriitainen henkilö, toisaalta erittäin älykäs ja valloittava niiden ihmisten seurassa joista hän piti ja toisaalta tahditon ja ilkeä sellaisille ihmisille joita hän ei arvostanut. Hänellä oli kirjassa haastateltujen henkilöiden kertoman mukaan äärimmäisen tarkka keskittymiskyky ja kun hän suuntasi huomionsa johonkin työtehtävään, hän sivuutti täysin muut ulkopuoliset tekijät kuten vaikka vaimonsa ja perheensä. 

Platonin ideaopin mukaan "ideat ovat sitä mitä yleiskäsitteet kuten "kauneus", "urheus", "suoruus" tai "pyöreys" nimeävät". Jobs etsi aina kauneinta, selkeintä, parhaiten muotoiltua tuotetta, joka oli ylivertainen kilpailijoiden vastaaviin nähden. Hänellä oli taito saada ihmiset innostumaan hurmoksellisilla puhujanlahjoillaan ja Jobsin tiimeissä työskentelevät venyivät uskomattomiin, jopa mahdottomiin suorituksiin. Jobsin intohimoista suhtautumista teknologiaan, muotoiluun ja käsillä olevaan innovaatioon kuvataan monen hänen työtoverinsa taholta "todellisuuden vääristelytilana". Jobs asetti tavoitteeksi että AppleII tietokone olisi valmiina 18 kuukaudessa, vaikka kaikki tiesivät että kehitys vaatisi vähintään kahdesta kolmeen vuotta. Tällaisen todellisuuden vääristelytilansa kautta hän kuitenkin innoitti kehittäjät saamaan tuloksia aikaan ennätysajassa.

Innovaation ei aina tarvitse olla jotain täysin uutta tai ennennäkemätöntä, olihan ennen Macintoshia jo tehty useita tietokoneita ja IBMn koneet olivat niistä myydyimpiä. Jobs keksi kuitenkin miten sama asia tehdään paremmin. Hän alisti tarkoituksen muodolle, sen sijaan että muoto olisi alistunut tarkoitukselle, kuten teollisessa muotoilussa yleisesti ajateltiin 1900-luvulla. Macin, iPhonen ja iPadin ystävälliset pyöreäkulmaiset muodot ovat kauniita, pelkistettyjä ja helppoja eli intuitiivisia käyttää. 

Isaacsonin kirjoittama Jobsin elämäkerta on suunnattu suurelle yleisölle. Kirjan voi lukea kuka tahansa jota kiinnostaa teknologia ja innovaatiot. Huomasin että itse opin myös tietotekniikan lähihistoriasta jotain uutta. Bill Gates uskoi että ohjelmistot, jotka sopivat eri laitteisiin, ovat tulevaisuutta. Jobs taas ajatteli että laite ja ohjelmisto täytyy sitoa toisiinsa jotta käyttäjän kokemus on mahdollisimman eheä. Saattaa olla, että Gates oli enemmän oikeassa kun katsoo Microsoftin ohjelmistojen levinneisyyttä. Sekä Applella että Microsoftilla on maailmanlaajuista valtaa ja ne ovat muuttaneet arkeani valtavan paljon. Ajatus siitä, millaisia innovaatioita teköaly tuo tähän digiaikaan, on kuin seisoisi seuraavan murroksen oviaukossa. Meillä oli diginatiivi sukupolvi jolle Jobs esitteli uutuuslaitteen toisensa perään, jatkaako tätä seuraavina vuosina syntyvä AI-natiivi sukupolvi ja ketkä ovat sen keulakuvat ja supertähdet? 

NOUSSEET AJATUKSET:

Kirja herätti ajatuksen siitä, miten insinööritaito voi muuttaa maailmaa. Steve Jobsin tarina on kiehtovaa luettavaa ja hänen kädenjälkensä maailmaan kiistaton. En voi kuitenkaan olla samalla ajattelematta nykyisiä haasteita ilmastonmuutoksesta ja erityisesti nuorten somen käytön haittoja. Molempiin Apple ja Jobs ovat osaltaan syyllisiä. Laitteisiin tarvitaan harvinaisia metalleja, joiden kaivaminen aiheuttaa luontokatoa ja laitteissa käytettävät koukuttavat sovellukset tuhoavat nuorten keskittymiskyvyn ja altistavat some-alustoilla haitalliselle vertailulle ja ajavat masennukseen. Insinööritaito ei pelasta maailmaa, se voi toki osaltaan helpottaa arkea, mutta on muistettava laittaa humanisti väliin kysymään kuka tätä säätelee. Onneksi tähän on herätty ja Euroopan parlamentissa laaditaan tekoälysääntelyä.(https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20230601STO93804/eu-n-tekoalysaados-on-ensimmainen-laatuaan)