Luulen etten ole koskaan lukenut Aleksis Kiven Seitsemän veljestä kirjaa kokonaisuudessaan, vaan selannut tiivistelmiä siitä lukion äidinkielen tunnilla. Jonain päivänä ehkä luenkin kirjan, se on kuulemma erinomainen. Tällä hetkellä uuden opettelu töissä ja opinnoissa vie niin paljon aivokapasiteettia että kokeilin josko sen vastapainona toimisi totaalinen hömppäkorjallisuus aivot narikkaan viihteenä. Seitsemän veljeksen sijaan nappasin kirjaston hyllystä Seitsemän sisarta sarjan joka on ehkä erilailla erinomainen kuin Seitsemän veljestä.
Olen karttanut tällaista kevyttä lukemista koska siitä ei useinkaan jää mitään mieleen ja ajalle on parempaakin käyttöä. Päätin kuitenkin uteliaisuudesta lukea edes yhden kirjan tästä sarjasta joka on valtavan suosittu. Lucinda Rileyn kirjat yltävät best seller listoille ympäri maailman joten ei kai niin moni ihminen voi olla väärässä. Jo luettuani yhden seitsemästä sisaresta ymmärsin hyvin miksi sarja on niin suosittu: siinä on sekä historiallisia ilmiöitä että koukuttavia romanttisia juonenkäänteitä, eli sopivassa suhteessa jotain sivistävää ja puhdasta hömppää. Helppoa ja kivaa luettavaa. Sellaista josta ei jää oikein mitään sanottavaa saatika arvosteltavaa.
NOUSSEET AJATUKSET:
En tiedä kumpi on parempi, Facebookin ja instagramin selaaminen illalla vai Rileyn kirjojen lukeminen. Ehkä kuitenkin kirjan, siitä ei ainakaan tule sinivaloa. Toisaalta lomalla purjeveneen kannella luin Rileyta ja ehdottomasti otan sen myös rantalomalle mukaan. Aivojen narikkaan asetteluun siis toiminee paremmin vanha kunnon pahvista ja paperista nidottu kirja.
Kommentit
Lähetä kommentti