Mimmitkoodaa-yhteisö järjesti huhtikuun alussa webinaarin jossa Antti Niemi (tsekkaa justsopivasti.com) oli kertomassa ketteristä menetelmistä. Antti on valmentaja ja häneltä on ilmestynyt kirja Just sopivasti ketterä joka on opas tietotyölaisen työn ja muun elämän parempaan hallintaan.
Ketterien menetelmien ideana on toimia tämän kaavan mukaan:
- Jaa pieniin osiin
- Priorisoi arvokas työ ensin
- Tee lyhyt aika kerrallaan
- Tee yksi pieni asia valmiiksi
- Reflektoi
Ketteriä menetelmiä käytetään usein it-projektien läpiviemiseen ja ohjelmistokehitykseen mutta ne soveltuvat hyvin moneen muuhunkin. Toisaalta ketteryys ei sovi suoraviivaiseen tekemiseen vaan sellaiseen missä on epävarmuutta. Menetelmiä ovat m.m. Scrum joka on lyhyeen ajanjaksoon sidottu tiimin koordinaatiotyökalu, Kanban jossa aikaa rajataan tehtävien määrällä pitkän ajanjakson yli sekä SAFe projektiportfolion ja tiimin eri tasojen koordinointiin. Minulla on työn kautta kokemusta Scrumista ja Kanbanista mutta en ollut ajatellut että näillä menetelmillä voisi olla jotain tekemistä elämän hallinnan kanssa.
Antti Niemen mukaan ketteryys on myös ajattelutapa. Hän viittaa psykologian professorin Carol S. Dweckin teoriaan erilaisista ajattelutavoista eli kysymykseen siitä kuvaako tapaasi ajatella pikemmin "kasvun asenne" eli Growth mindset jossa uskot että voit kehittää ominaisuuksiasi vai "muuttumattomuuden asenne" eli Fixed mindset jolloin ominaisuutesi ovat annetut ja niiden avulla joko onnistut tai et. Ketteryys siis olisi myös mielen ketteryyttä kasvaa ja kehittää ominaisuuksia ja oppia uutta.
Miksi sitten tehdä jotain ketterästi vanhan tavan sijaan? Antin mukaan löydät hyödyn miettimällä sitä mikä on työtapojen muutoksen taustalla, eli mikä ajoi sinut alunperin kyseenalaistamaan omaa ajattelua tai tapaa toimia, mikä oli rikki ja miten se muuttui tai korjaantui ketteryyden myötä.
NOUSSEET AJATUKSET:
Ketteryyden kaava "palastele, priorisoi, spurttaa, reflektoi" ja tämän jälkeen toista alusta uudelleen, sopii hyvin myös elämänohjeeksi, onhan elämäkin epävarmuutta täynnä. Menetelmää voi soveltaa erinomaisesti opiskeluun ja työntekoon jotta saa aikaan asioita ja itseään eteenpäin sekä reflektoi tuliko tehtyä sitä mitä piti ja muistaa saavutukset eikä aina vaan soimaa itseään tekemättömistä asioista. Oppiminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyden kasvattamisessa ketteryys on työkalu joka ruokkii myös kiitollisuutta ja itsemyötätuntoa. Huomaat kulkevasi kohti tavoitetta pienin askelin ja luet kompassia joka askeleen jälkeen pysyäksesi suunnassa. Kyllä, lisää mielenrauhaa sanoisin.
Kommentit
Lähetä kommentti